Maatila tuotta tauotta. Kolme munaa per päivä, ilman vapaapäiviä, lomia tai pekkaspäiviä. Raskas työ vaatii huvinsa. Itsekaivetuissa kylpyammeissa kylpeminen on rentouttavaa,

Tilan vuorokausirytmissä saattaisi silti olla korjaamisen varaa. Kukko aloitta kiekumisen kello kolmelta. Kanat säestävät tuota pikaa. Lampaat seisovat laitumella syömässä ja huutelevat kanalaan. Siis yötöissä koko lössi ilman yötyölisää.

Kaura  on kuitenkin suurinta herkkua.

Maatilan arki on uomissaan. Aamulla lasken lampaat ja kanat, vaihdan vesiä, vien ruokaa, siivoan kanankakkoja (, joita tulee sivumennen sanoen aika paljon), kerään munat, vapautan kanat  - ja rupattelen. "Tukutukutuku" ja "kootkotkot".  Koirat suukottelevat lampaita aidan raoista. Tuikku juoksee ensi töikseen ulos tultuaan varmistamaan, että lampaat ovat tallessa.

Munareseptit minulta ovat jo aikoja sitten huvenneet. Paistettua, keitettyä, kokkelia, munakasta, lettuja. Keksikää lisää!

Meillä on nyt ruvennut nurkissa pyörimään outoja kulkijoita. Pinkki lintu pudottelee sulkiaan. (Käyköhän kanoja riiaamassa?)

Yhtenä yönä nurkat paukkuivat ja koirat haukkuivat. Minä en uskaltanut edes verhonraosta kurkistaa, millainen rosvolauma pihaan oli pölähtänyt. Jälkeenpäin etsivätoimistoni tallensi kulkijoiden jälkiä ja jätöksiä.

Hirvi vai ei? Hirvi vai ei? Ihan lehmänpaskalta näyttää, mutta kulkija tuli metsän suunnasta, kiersi talon, pyöriskeli pihamaalla - ja poistui pihatietä pitkin.